Ei rasismille, kyllä yhdenvertaisuudelle!

Pakolainen on Geneven sopimuksen mukaan henkilö, joka nauttii kansanvälistä suojelua oman kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai mielipiteensä vuoksi.

Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n myöntämä pakolaisen asema ja hän saapuu maahan valtion määrittelemän pakolaiskiintiön kautta.

Pakolaisia on maailmassa 51 miljoonaa. Suomessa heistä on 0,03 %. Valtaosa eli yli 80 % pakolaisista on kehitysmaissa. Suomeen on tullut pakolaisia vuoden 1973 jälkeen yhteensä 42.000, kun Ruotsiin tuli pelkästään vuonna 2014 83.000. Miksi meillä silti esiintyy rasismia ja muukalaisvihamielisyyttä ja miksi  jotkut tahot ovat sitä mieltä, että Suomi ottaa liikaa pakolaisia ja että meillä pitää tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaa?

Itse olen sitä mieltä, että syynä on usein pelko vieraita kulttuureja ja heitä edustavia ihmisiä kohtaan, sekä tietämättömyys. Jos ei ole koskaan kohdannut ja tutustunut muun maalaisiin ihmisiin, heistä on helppo luoda mielessään pelottava stereotypioita.

Tampereella Yhdenvertaisuuden puolesta!

Parasta rasismintorjuntaa olisi, jos pakolaiset pääsisivät mahdollisimman pian maahan tultuaan asumaan ja elämään tavallisten suomalaisten keskuuteen. Tällöin esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa lapset normaalissa ympäristössään tutustuisivat toisiinsa. Lapsethan eivät ole rasisteja ja heille on aivan sama, minkä värinen leikkikaveri on, kunhan tämä on mukava. Minulla on tästä omakohtaisia kokomuksia, kun isommat lapseni, onneksi, saivat käydä alakoulun Tampereen lähiössä, jossa joka luokalla oli monesta eri maasta tulleita lapsia.

Yhtenä argumenteina keskusteluissa käytetään myös sitä, että meillä ei ole varaa nykyisenkaltaiseen maahanmuuttopolitiikkaan. Tosiasia kuitenkin on se, että pakolaisten takia Suomi ei kaadu eikä nouse. Heidän aiheuttamansa suorat kustannukset ovat noin 140 miljoonaa euroa (vuoden 2009 tilanne) eli reilusti alle prosentti meidän sosiaali- ja terveysmenoistamme. Lisäksi on huomioitava, että pakolaiset eivät ole vain menoerä vaan he käyttävät saamansa avustukset ruokaan, vaatteisiin ja muihin päivittäistarpeisiinsa aivan kuten kantasuomalaisetkin. Lisäksi he tarvitsevat ja käyttävät erilaisia palveluita, jolloin he myös lisäävät tuotteiden ja palvelujen tarvetta. He maksavat ruuasta saman alvin kuin me muutkin, samoin kaikista muista tuotteista ja palveluista, joita käyttävät.

Kaikilla Suomessa asuvilla on oltava samat oikeudet, mutta tietenkin myös samat velvollisuudet maatamme ja toisia ihmisiä kohtaan. Pakolaisissa ja maahanmuuttajissa on ihan samalla tavalla kelpoja ja epäkelpoja ihmisiä kuin meissä kantasuomalaisissakin. Kokonaista ryhmää ei saa kuitenkaan leimata muutaman henkilön tekemien rikosten takia vaan vastuu rikoksista ja ei-toivottavasta käyttäytymisestä on aina yksilöllä itsellään.

Kaikki samanarvoisia.

Yhdenvertaisuus täytyy ulottaa kaikkiin ihmisiin, olivat he ihonväriltään, uskonnoltaan tai seksuaaliselta suuntautumiseltaan millaisia tahansa. Meillä Suomessa monet erilaisiin vähemmistöihin kuuluvat supisuomalaiset ihmiset kohtaavat jatkuvasti syrjintää, joka vaikeuttaa monin tavoin heidän ja heidän läheistensä elämää. Jopa meidän lainsaadäntömme sallii syrjinnän eikä vielä takaa kaikille ihmisryhmille yhdenvertaisia oikeuksia.

Erilaisuus rikastuttaa meidän kaikkien yhteistä Suomea, jos me niin haluamme ja olemme valmiit avoimin mielin lähtemään tähän seikkailuun mukaan.