Suomen hallitus on luvannut, että
kuntien lakisääteisiä tehtäviä vähennetään, jotta kuntien talous saadaan
paremmalle tolalle. Käytäntö vain kertoo vähän toista.
Kunnat maksavat nykyään valtiolle
työmarkkinatukien kuntaosuutta, joka on puolet jokaisen yli 500 päivää
työmarkkinatukea saaneen tuesta. Ensi vuoden alusta lähtien kunnat maksavat
jokaisen yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneen tuesta vähintään 65 % valtiolle.
Valkeakoskella tämä tarkoittaa euroissa sitä, että viime vuonna maksoimme
660.000 euroa, ensi vuonna summa on noin
1.500.000 euroa. Valtio perustelee asiaa sillä, että kunnan ei tarvitse maksaa,
jos se aktivoi nämä kaikki työttömät. Aktivointikaan ei ole ilmaista eikä
siihen ole tulossa mistään ylimääräistä rahaa. Lisäksi tilanteen tekee todella
vaikeaksi sen, että valtio, tässä tapauksessa TE-hallinto, ei saa ihmisiä
työllistettyä eikä estettyä sitä, että he valuvat pitkäaikaistyöttömyyteen. TE-hallinnon
organisaatiomuutos on vaikeuttanut työttömien ihmisten työllistymistä tosi
paljon, koska esimerkiksi henkilökohtaiset tapaamiset oman virkailijan kanssa
ovat jo lähes historiaa. Palvelut on siirretty verkkoon, mutta kaikki ihmiset
eivät osaa käyttää tietokonetta ja lisäksi on suuri joukko ihmisiä, jotka eivät
saa verkkopankkitunnuksia, jotka tarvitaan palveluun kirjautumiseen.
Kuva: Maija Kuivasto |
Nuorisotakuu astui voimaan vuonna 2013.
Valtio antoi tätä varten TE-hallinnolle 60 milj. euroa lisärahaa, kunnat eivät
saaneet senttiäkään. Samalla kunnista siirrettiin TE-toimistot pois ja nuoret
jätettiin pärjäämään yksin. Kunnissa otettiin koppi näistä nuorista, niin kuin
on tehty jo vuosikausia. Näin ollen kunnat toteuttavat omalla rahallaan nuorisotakuuta.
Nämä rahat ovat pois jostakin muusta ja olisi ollut reilua, että myös kunnat,
joissa nuoret tunnetaan ja tiedetään heidän tarvitsemansa apu, olisivat saaneet
osansa tästä rahasta.
Kehysriihessä sovittiin, että
lapsilisiä leikataan 8 euroa/lapsi/kuukausi. Ministerit vakuuttivat, että tämä
ei koske kaikkein pienituloisimpia perheitä, koska he saavat toimeentulotukena
vastaavan summan. Kunnat kuitenkin maksavat puolet perustoimeentulotuesta,
joten tämäkin päätös maksatetaan kunnilla. Samoin lääkekatto alkaa kertyä vasta
50 euron ostosten jälkeen. Kaikkein köyhimmät saavat tämänkin erotuksen
toimeentulotukena.
Myös kuntien tuloja leikataan.
Valtionosuuksia leikataan joka vuosi koko tämän hallituskauden. Tänä vuonna
niitä leikattiin 237 milj. euroa, ensi vuonna leikkaus on 175 milj. euroa.
Samalla on päätetty, että eläkkeisiin tulee luvatun 1,5 %:n korotuksen sijaan
vain 0,4 %:n korotus. Tämä tarkoittaa kuntien verotulojen vähenemistä 100 milj.
eurolla.
Kunta on kuitenkin se, joka palvelut
tuottaa meille kaikille. Näillä keinoin valtio ajaa kunnat yhä pahenevaan
taloudellisiin ahdinkoon eikä kohta ole muuta keinoa, kuin ruveta karsimaan
palveluita. Vai onko valtion tarkoitus pakottaa kunnat tätä kautta liittymään
yhteen? Tosiasia kuitenkin on, että jos kaksi köyhää menee naimisiin, heistä ei
tule yhtä rikasta.
Kuva: Maija Kuivasto |
Työttömyyden hoito
Valtiovalta on hallitusohjelmassaan
sitoutunut työttömyyden vähentämiseen, siinä kuitenkaan onnistumatta.
Työttömyys kasvaa, osin, täytyy myöntää, hallituksesta riippumattomistakin
syistä. Hallituksen keinot tuntuvat jäävän työttömien rankaisemisen tasolle.
Vaikuttaa siltä, että päättäjien mielestä kaikki työttömät ovat
työnvieroksujia, jotka eivät ilman rangaistuksen uhkaa suostu töihin menemään.
En ole koskaan ymmärtänyt, miten se, että tehtaan tuotanto siirretään Kiinaan,
tekee yks`kaks` kaikista tehtaassa vuosia ja vuosikymmeniä olleista ihmisistä
laiskoja luusereita.
Hallitus antoi työttömälle porkkanaa
sallimalla 300 euron kuukausiansiot ilman, että työttömyyspäivärahaan kosketaan.
Tämä on vain näennäinen porkkana, koska byrokratiaa ei helpotettu eli
päivärahat ovat useimmissa tapauksissa poikki kunnes palkkatodistus on
työnantajalta saatu ja toimitettu Kelaan tai liittoon. Harva työtön pystyy
ottamaan tällaista satunnaista työtä vastaan ja odottelemaan rahojaan jopa
kaksi kuukautta. Lisäksi ne ihmiset, jotka päivärahan lisäksi joutuvat hakemaan
myös toimeentulotukea, eivät hyödy tästä ”porkkanasta” käytännössä ollenkaan.
Toimeentulotuessa palkasta jätetään huomioimatta 20 % ja loput tulot
pienentävät tukea. Esimerkiksi, jos toimeentulotukea tarvitseva henkilö on
ansainnut palkkatuloja 200 euroa, hänelle jää sitä ylimääräistä rahaa 40 euroa.
Tämänkö pitäisi kannustaa työttömiä töihin? Kuitenkin juuri erilaisilla
pienillä sijaisuuksilla ja pätkätöillä voisi myöhemmin aueta oikeakin
työpaikka. Valitettavasti työttömänkin on maksettava laskunsa ja syötävä,
mieluiten joka päivä.
Työssäkäyntialuetta laajennettiin
siten, että yhdensuuntainen työmatka voi kestää julkisilla kulkuneuvoilla 1,5
tuntia. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Valkeakoskelta voi käydä
päivittäin Riihimäellä töissä. Se, että työpäivän pituudeksi tulee jopa 11
tuntia, ei merkitse mitään, koska työttömillähän ei muuta elämää saa olla.
Toivoisin, että lapsiasiavaltuutettu ottaisi kantaa tähän asiaan siitä
näkökulmasta, kuinka näin pitkät hoitopäivät vaikuttavat lapsiin, puhumattakaan
niistä koululaisista, jotka joutuvat olemaan yksin kotona lähes koko illan.
Lisäksi kunnissa on jo nyt mietittävä, miten tähän lisääntyvän hoidon tarpeeseen
pystytään vastaamaan vai onko ajatuksena, että työttömien lapsillakaan ei ole
väliä. Lisäksi on huomioitava se, että
esimerkiksi Valkeakoski-Riihimäki –kausilippu linja-autossa maksaa 680 euroa
kuukaudessa. Kehysriihessään hallitus päätti nostaa työmatkakulujen
omavastuuosuutta 750 euroon vuodessa. Kaupan työntekijän palkallako pitäisi
nämä työmatkakulut hoitaa?
Ovatko työttömät ainoa ihmisryhmä, jota
koskee sanonta ”Työ tekijäänsä kiittää” eikä heille tarvitse jäädä palkastaan
senttiäkään elämiseen?