TYÖLLISYYSASTEEN NOSTOLLA JA VEROTUSTA MUUTTAMALLA SUOMI NOUSUUN!

Nykyisten valtaapitävien ainoa ajatus työttömyysasteen nostamiselle on työttömien ja työssä olevien elinolojen kurjistaminen. Keinoiksi esitetään palkkojen alentamista ja työttömyysturvan keston puolittamista. Hallituspuolueet ovat huolissaan siitä, että suomalaiset eivät mene töihin. Näillä kiristyksillä heidän mielestään kaikki ihmiset lähtevät töihin vuoden työttömyyden jälkeen. Mihin töihin?

 Meillä on reilusti yli 300.000 työtöntä. Kuvitellaanko edelleenkin, että he kaikki ovat laiskoja luusereita, jotka haluavat elää sosiaalitukien varassa ja tekevät kaikkensa, etteivät vain joutuisi töihin? Minun kokemukseni mukaan näin ei ole. Yhtä toimistovirkailijan työtä haki Valkeakoskella viime vuonna 134 henkilöä, ja samaa kuulee kaikkialta Suomesta.

Työllistymisen ongelma ei kuitenkaan ole pelkästään se, että työpaikkoja ei kaikille ole. Meillä myös byrokratia estää töiden vastaanottamisen. Jos päivärahalla elävälle ihmiselle tarjotaan kahden päivän työkeikkaa, hän ei sitä voi ottaa vastaan, koska käytännössä se tarkoittaa sitä, että hän on ilman rahaa pahimmillaan jopa seitsemän viikkoa. Harvan ihmisen, ainakaan yksin elävän tai yksinhuoltajan, talous kestää tällaista. Tämä käytäntö voitaisiin muuttaa siten, että henkilö ilmoittaa liitolleen olleensa ne kaksi päivää töissä ja päiväraha maksetaan normaalisti. Saatuaan kuukauden päästä palkkatodistuksen hän lähettää sen liittoonsa ja seuraavan maksatuksen yhteydessä oikaistaan mahdollisesti liikaa maksettua päivärahaa.

 Useimmitenhän nämä kahden tai kolmen päivän työtulot eivät edes vaikuta päivärahaan. Tällaisella uudistuksella olisi kuitenkin heti vaikutusta työllisyysasteeseen eikä se maksaisi yhteiskunnalle mitään.

Nykyinen työttömyysturvajärjestelmämme myös pakottaa ihmiset passiivisiksi. Jos työttömällä olisi 500 päivän ajan oikeus joko liiton tai Kelan maksaman työttömyysturvan aikana perustaa yritys itsensä työllistämiseksi ilman, että päiväraha lakkautetaan, aktiivisuus lisääntyisi tosi paljon. Tällöin myös vähennettäisiin byrokratiaa, kun ei tarvitsisi hakea erikseen starttirahaa vaan perustoimeentulo olisi taattu, vaikkei yritys heti tuottaisikaan mitään. Tämäkään ei tule sen kalliimmaksi kuin tämän hetkinen tilanne, jolloin työttömyyspäivärahaa maksetaan kotona olemiseen.

Mikroyrittäjiä eli itsensä työllistäviä täytyy tukea myös verotusta muuttamalla. ALV-tilityksen alarajan nostaminen on yksi keino, mutta yrittäjiltä olen kuullut, että vielä enemmän auttaisi huojennuksen rajan nostaminen nykyisestä 22.500 eurosta 50.000 euroon. Eräs tuttavani joutuu lopettamaan yrityksensä, koska hänellä ei ole enää varaa sitä pyörittää. 50.000 tuhannen liikevaihdosta käteen jäi 16.000 euroa. Kahden lapsen yksinhuoltajana hän ei pysty yritystä pitämään toiminnassa ja tekemään 12-tuntisia päiviä, jota nykysysteemillä vaadittaisiin, jotta hän saisi leivän pöytään lapsilleen.

AL-vero on meillä tasavero, samoin kuin yhteisöverokin. Yhteisöveroa pitäisi muuttaa niin, että se olisi 

maksimissaan 20 %, mutta progressiivinen liikevaihtoon nähden. Näin tuettaisiin mikroyrittäjiä ja saataisiin työpaikkoja lisää. Koko hyvinvointivaltion elinehtohan 

on se, että meillä kertyy veroeuroja, joilla voidaan nykyistä systeemiä pyörittää. Nykypolitiikalle päättäjät tekevät kaikkensa, että veroja ei kerry ja he ajavat maamme kohti tuhoa.

Yksi hyvä esimerkki tästä talousajattelusta on se, että kun viinaralli Virosta on kiihtynyt ja alkoholiverosta ei enää kerry tarpeeksi euroja, nostetaan alkoholiveroa. Ei tarvitse olla taloustieteilijä ymmärtääkseen, että tällöin euroja kertyy entistä vähemmän ja viinaralli kiihtyy. Tällä keinoin Suomen kansaa ei ole saatu eikä saada raitistumaan. Kieltolain aikana viinat salakuljetettiin Virosta. Sen sijaan, jos lasketaan alkoholijuomien verotusta, ei ole enää syytä hakea halpaa olutta ja viinaa Virosta vaan ne ostetaan Suomesta, jolloin verokertymä kasvaa. Samalla tuetaan työllisyyttä 

muun muassa panimoteollisuudessa ja ravintola-alalla.